Kalmankantaja
Waeltaja
1. Kohti muinaista pohjolaa
Varroin vuodet nuoren miehen pohtien
minne päättyy maat ja mannut ikiroutaiset
Pohjolan karun luonnon loputon lupaus
kaipuu rannoille jäisen meren hyisen meren
Vain mies ja erämaa ovat vasten toisiaan
näin tahto ja luonto mittelevät voimiaan
Näin käyn mä tielle kohti muinaista
tarujen Pohjolaa, mis on elon päivät täynnä
ahtojäätä ja kinos on loputon, aina nähdä
taivaalla pohjantähden loiston uuden ja
kaukaiset pauhaavat rannat ikuisen Pohjolan
Nähdä loimut revon taivaankantta repivän
koettaa voimat miehen ken erämaassa
vaeltaa, oppia matkoilta tarut taitajien ja
kuulla elävältä tiedot tietäjien, julistaa
vahvat sanat sankarten, ei enää ei lyö
taiat taivahaisten, jää nyt pois huoli
huomisesta, epäilys tästä elon eläjästä
English Translation:
As a young man I spent my years pondering where
lies the end of the everfrozen lands, the endless promise
of the harsh nature of the Northlands, a yearning
for the shores of the frozen sea, the glacial sea
Only man and wilderness confronting each other
this is will and nature in a trial of strength
Thus I embark on a road towards the ancient
mythical Northlands, where a lifetime is filled with
drift ice and the snowbank never ends to behold
all the gleams of the northstar in the sky and the
distant roaring shores of the eternal Northlands
To behold the blaze of aurorae harrowing the firmament
to trial the strength of the man who wanders the
wilderness, to learn the myths of the masters while
traveling and hear first hand the wisdom of the seers
to voice the potent words of the singers no longer work
the spells of the heavenly do no longer worry about
tomorrow, rid of doubt this life’s wanderer
2. Rakotuli
Rakovalkean lämpö syleilee ja kylmä
väistyy ja elämä kuoleman voittaa
rakovalkean liekki palaa ja varjot häipyy
alla tähtitaivaan leijuvan läheisen
rakovalkean loimu valaisee ja yön pimeys
taittuu alla taivaantulien vihreän hehkun
rakotuli palaa tänä yönä, yön peitto laskeutuu
hämärä asettuu ja pimeys se saapuu
Tulen loimu, liekin loiske
savun soiro, rakotuli
Hiljalleen se palaa, koko yön se palaa
läpi yön se palaa, tämän yön se palaa
Pysähdy hetkeksi ja kuule kuinka lyö
aallot Pohjolan rannoille kaukaisille
ihan hiljaa ja kuule kuinka yön äänet
kuiskii salojaan mutta maailma lepää
ihan paikoillaan katso ympärillesi
elo on tässä ja nyt ja myös minä lepään
English Translation:
The warmth of the slowly burning log fire embraces
and the cold recedes and life triumphs over death, the
flame of log fire burns and the shadows vanish
underneath the floating adjacent starlit sky the blaze of
log fire illuminates, refracting the darkness of the night
underneath the green glow of the blaze of northern sky
the log fire burns slowly tonight, the cloak of night
descends, the nightfall settles, and the darkness, it arrives
The Blaze of fire, the splash of flame
a whiff of smoke, log fire
It burns slowly , it burns for the entire night
throughout this night it burns, on this very night it burns
Pause for a moment and hear how the waves
hit the distant shores of the northlands, be quiet
and hear how the voices of the night whisper
their secrets but the world it rests stand still
and look around you life is here and now and
I will also rest
3. Ajaton, karu, pohjoinen
On rinne pitkä nousta
mutta silti sen päälle halajan
käydessäni tätä matkaa
muistan tarut vanhat sankarten
Ne kertovat kuinka ennen vanhaan
jätit elivät näillä mailla paljahilla
jätit vaelsivat näillä samoilla alangoilla
jätit elivät ja lopulta hävisivät
Eteenpäin! ylöspäin!
Tämä taru vanha kantaa miestä eteenpäin
saman näyn tahdon nähdä kuin nuo jätit
joskus kauan sitten ja huipulle tunturin käyn
eteenpäin, käyn ylöspäin
On Saanan huippu laakea ja koko luonnon
mahti eteeni aukeaa, on horisontti matalalla
ja maailma edessäni niin valtava ja minä
niin pieni, käy katseeni kauas kuin niiden
jättien muinaisten, katson ja näen kuinka
valuu kyyneleet neidon surevan järveen
Kilpiseen, kyyneleet virtaavat edelleen
ja siellä pohjassa järvien
lepäävät jätit nuo muinaiset
Jo kauan sitten
luurankoina ikimäntyjen
pohjaan he vaipuivat
ikävuosien tuhansien
ja siellä ne edelleen lepäävät
Kylmät väreet ihollani
on ajaton, on karu
on pohjoinen
English Translation:
It is a long climb on the mountainside
but still atop of it I crave, as I stride
along this path of mine, I remember
the old legends of the heroic singers
They tell us how in the days of the old
giants inhabited these barren lands
giants roamed these very lowlands
giants lived and eventually perished
Onwards! upwards!
This old legend carries the man onwards the
same view I wish to behold as those elder
giants once so long ago and I roam towards
the top of the fell mountain, I roam upwards
The top of the Saana mountain is flat and the
entire might of nature opens in front of me, the
horizon lays low and the world ahead of me so
very grand and me so little, my sight wanders
afar, like of those ancient giants, I look and
behold how the tears of the mourning lady
fall into the lake Kilpinen, the tears are still
flowing and there at the bed of the lakes
they rest those giants of the olden days
Already ages ago
as skeletons of ancient pine trees
they fell into the lake beds
for ages of thousands of years
and there they continue to rest
Shivers on my skin
is ageless, is harsh
is North
4. Ikuisen viiman horisontti
Jälkeen pitkän kuljetun matkan
ehtoolla käydyin polkuin monen
olen perillä täällä, jäällä
jost ei enää jalan mies käy
olen tieni päässä, kohteessa kohtalon
ja juuri nyt sieluni lepää
palaa elon liekkini loimuten
Edessäni kajastaa mystinen ikuisen
viiman lähde, laakana se vasten
kasvojain väkisellä viimallaan, paljas
ihoni syleilee hyistä pintaa jäisen meren
kastaudun hyiseen veteen
uppoan yhdeksi
kanssa moneksi
Ahdin atraimeksi
On hetki kasvun vahvan
luona matkan määränpäädyn
saavutusten samoajien
veri väkevän vaeltajan
Ei lopu tie taivaltavalta
ei lopu polku kävijältä
ei lopu vaellus vaeltajalta
English translation:
After travelling a long journey
at the end of many trodden paths
I have arrived here, at the ice
where no man shall fair by foot
at the end of my road, at the goal of fate
and at this moment my soul is content
like a blaze my flame of life burns
Before me dawns the mystical source of the
ever blowing cold winds, flat against my face
with it vigorous cold blow, my bare skin
embraces the cold surface of the glacial sea
I dive into the freezing water
I submerge into one
together with many
as the trident of Ahti
This is a moment of potent growth
at the destination of the journey passed
achievement of the rangers
blood of the fierce wanderer
The road does not end for the roamer
the path does not end for the traveller
the journey does not end for the wanderer
5. Kuoleman kuiskaus
Täällä oon vaan en tänne jää
tästä meen ja matkaa teen
Käy yötä vasten miehen tie
käy hiljaa tahti vanhan vaeltajan
käy varovasti yössä askeleet väsyneet
tiellä tämän kurjan kulkijan
Missä suoja, oi luoja?
Ei taukoa, ei tarjoa, ei erämaa
ei viimalta viiltävältä, ei tarjoa
ei vinkkiä, ei polusta toisen polkemasta
ei sanasta, ei kuullusta, ei mitään
Pohjoinen puhuri puuskuttaa läpi paljaan ylängön
keskipäivän aurinko jalon maiseman vapauttaa
jääsateenkaari loistaa kun hileet elottomat vajoaa
ja näyttää siltä kuin taivaan valoillansa täyttää
ja pienen hetken luonnon kylmä kauneus hätkähdyttää
Toivon pieni pilke herää päässä kulkijan
vaikka ei niin kauniin kuoleman kuiskaus
kuin huuto se lähenee ja aina tämä tahto luja
kohti kotiansa painaa eteenpäin!
Ei tuska hengen vahvan, ei se valoa kaihda
ei viima kylmän itsen, ei se tätä paksua
nahkaa lävistä, on yhä luonto vahva
ja vastoin miehen maahisen
Täällä oon vaan en tänne jää
tästä meen ja matkaa teen
English translation:
Here I am yet here I shall not remain
here I go and roam along
Against the night fares the road for this man
slowly treads the pace of the old wanderer
the weary steps pace carefully in the night
on the path of this poor traveler
Where is shelter, oh creator?
No pause, does not offer, not the wilderness
not from the penetrating freezing winds does not offer
no clue for a path crossed of whom someone else has roamed
not of words, not spoken, nothing
The northern gale blows through the bare highland
midday sun unleashess the noble scenery
a frostrainbow shines as the lifeless shards descend
and looks like they fill the heavens with their light
and for a brief moment the cold beauty of nature astonishes
A glimpse of hope sparks inside the head of the traveler
even though the whisper of the not so beautiful death
is closing in like a scream and relentlessly towards home
this vigorous will it pushes onwards!
The pain of a spirit strong does not fear the light
the cold wind it does not penetrate this thick
skin of the self, the nature is ever strong
and against this mortal man
Here I am yet here I shall not stay
here I go and travel along
6. Roudan peitto
Käy poskein vasten peittoa roudan
on tässä kova miehen maaten käydä
joko jäänee ruhos päälle järven jäätyneen
ja päin virtaa luo tuonelan käy ties
vai palaako kenties vielä liekki vanhan sydämmes
ja jatkaen päin yötä yhä kurja käy
Kuin usva metsän seesteisen, metsän neitseellisen
niin hitaasti velloo, käy myös tämä varjo viileä
viimeisein sinne missä lehto muinainen varjelee
veljee korven Kainuisen, sinne missä henkein ain yleni
ja sydän rinnassani roihusi
Sinne minne yösydännä tänä, tämä kaipuuni käy
on kova elo tääl mistä kauas kulkea saan
ja tämä polkuni ei toista sielua nää
English translation:
My cheek touches the frost covered land
this is a tough place for a man to lay down
is this frozen lake where your corpus shall remain
and towards the stream of Tuonela fares your journey
or perhaps the flame of your old heart still burns
and still towards the night this wretched soul wanders
Like the mist of a tranquil forest, of an untouched forest
as slowly as it swirls about, also fares along this last
cold shadow of mine, to the lands where the ancient grove
enshrines this brother of the Kainuu wilderness, to there
where my spirit always rose and in my chest my heart blazed
To there where at this heart of the night wanders this longing of mine
life is harsh here to where I need to roam afar
and this path of mine does not cross with another soul
7. Väet vanhat vahvat
Minne polut johtavat ja minne matka päättyy
menen minä väen vängällä
menen sinne väen voimalla
Katsokaa väet vanhat vahvat minussa hengittää
ja yhä eteenpäin käy miehen tie
katsokaa oi katsokaa väet vanhat vahvat minussa elää
ja kaukana tuolla jossain kaukana tuolla makaa kohtaloin
On tää polkuni mun kuin aikojen menneiden
käydä elon hengittämässä ja pois vaipua unholaan
Jää hyvästi nyt veljein maanpäällisen
jää hyvästi nyt siskoin syämmein Suomisen
on tämä vain viestini viimeinen
English translation:
Where do the paths lead to and where the journey ends
I will force myself there with the fierceness of the spirits
I will arrive there by wielding the vigour of the ageless spirits
Behold, the fierce spirits of the old breathe within me
and still onwards this man roams
behold, oh behold the vigour of the ancients spirits lives within me
and my destiny lies somewhere there afar from here
This path of mine is like that of the days long gone
to visit briefly for a breath of life and then fall into oblivion
Farewell now my brother of this worldly existence
farewell now my sister of my Finnish heart
this is only the last message of mine
Lyrics in plain text format
