Ajattara Noitumaa 1. Keuhkot 2. Massat 3. Mitä kuolema parantaa? 4. Saatana palvoo meitä 5. Saveen saarnattu 6. Ikuisen aamun Sara 7. Kielletyn sanat 8. Säkeitä riippuneesta lihasta 9. Lammas 1. Keuhkot Väki raadot ventovieraiden ruokkii mullan kansaa Heissä sisällään kantaa jokainen pientä lyijyn palaa Kun tarttuu kahva kämmeneen Tekee minusta perkeleen Työntää kiilan sydämeen Vain toinen meistä pois kävelee Sinun aurinko Sammuu Kun tarttuu kahva kämmeneen Tekee minusta perkeleen Työntää kiilan sydämeen Vain toinen meistä pois kävelee Sitä itse vieressää katsoo, kun maailma liukuu iholta Kun solmussa mielen verisen sammuu sinun aurinko Sinun aurinko 2. Massat Sillä synnyt kuolet ja hajoat Se ei ole suru, joka hautaan saattaa Ajatus, että se ei ollutkaan sinä säälinköysistä vapahtaa Ja se maahan polkee Tässä maailmassa pahassa Lihassa saastassa Happamassa kuolevassa Maailmassa ja sen lopun tuhkassa Kurjan ruoskimassa Kyiden kiroamassa Loistossa kuihtuvassa Lihassa pahassa alhaisimmassa Kastissa Kuolevassa lihassa Saastassa happamassa Ja sen lopun tuhkassa Polttavassa En anna tappelematta tuumaakaan Sielun henget täällä aina voittaa Raaka on mieli saalista hakee Kunnes yhteys kantajaansa tapattaa 3. Mitä kuolema parantaa? Kuolee Ajatus hiljaisuudesta patsaan Se murenee Heti, kun paikkansa muistaa Takoo Nälkä, kuu ja unettoman silmään Tuonen Tyttäret kaulaa kutsua kylvää Ei juutu huutosi enää häpeään Kun veljesi ympärillä häviää Syöksyy tuleen se riekaleiksi repeää Jää liha piirtynyt hangelle kytemään Oi tule luoksemme Olit rampa tai sokea On lähtösi varma Halpa ja nopea Ei ihminen Ansaitse saada parempaa Sitä ei ole Mitä kuolema ei voi parantaa Ei juutu huutosi enää häpeään Kun veljesi kaikki Ympärillä häviää Syöksyy tuleen se riekaleiksi repeää Jää liha piirtynyt hangelle kytemään Toinen perään pysähtyy Jalkojaan itkemään Ruumiiden keskellä katsoo Verisiä käsiään Hetkeksi kaikki hidastuu Eikä tunne mitään Nyt se on loppu Nyt ei enää Sitä ei ole Mitä kuolema ei voi parantaa 4. Saatana palvoo meitä On aika saattaa Raiskattu uhrimme kaataa Siltä kaula leikatkaa Tai niskasta läpi vasara Rukoiletko armoa minulta? Jota Saatana palvoo Sama se on kuka henkesi lunastaa Se kaiken sisälleen hautaa Ja minä tapan Minä sinut tapan Ja kaiken ajan Saatana palvoo meitä Verestä vain Sammuu janomme Me lapset lopun maailman Ja kaiken ajan Saatana palvoo meitä Keitän lihasi kyynelissäsi Kastan lapsesi veressä langenneen Pääsi pilkon Sen ympäri ruumiisi syötän sioille Varma kuolema Ja sen odotus On ylpeytesi hautuumaa Kun pelko poraa reikää Ja katkeruuden sisääsi työntää 5. Saveen saarnattu Surutta kulkee Vain luutunut mieli Täällä toden sanoo Käärmeen kieli Oi tulkaa katsomaan kuinka poikanne teurastetaan Eilen vielä joutui ylimielensä valtaan Tulkaa lapsenne pukemaan Palttoisiin puisiin Kun ne nyt tuossa irvistellen vuotaa kuiviin On muistoihin lyöty Hävityksen leima Jälkensä jättää Raajan mustuneina Kuikat musta Häpeää perässään ilon Totuus valkoiseen kuuluu lisää elintilaa Oi tulkaa katsomaan kuinka poikanne teurastetaan Eilen vielä joutui ylimielensä valtaan Tulkaa lapsenne pukemaan Palttoisiin puisiin Kun ne nyt tuossa irvistellen vuotaa kuiviin On täällä kylmää Valotonta mustaa Jos tunnustat häpeän Kalloosi kustaan 6. Ikuisen aamun Sara Ylpeinä kannamme Tappajan suruja On mustat muistomme Hulluuden saatossa Irve valtaa kasvot On edessä kuolema Henkesi ottaa Mutta minkä puolesta Vain paha meitä kiittää Oi veljet pimeän Saa lapset kadotuksen Viimeisen lunastuksen Aina kulkee yksinään On yö saapunut jäädäkseen Liian pahan valossa elää Kävelen lämmen pelko sinut saa meitä vastaan Mutta ei anna unohtaa Koskaan Irti hakattu On meistä sääli Hurskautemme pois kuihtunut Sisälläsi epätoivon ääni Kaiken alleen peittää Aamurusko paljastaa Uhrimme hiljaa makaa Siasta sade tuijottaa Syöty on sydämet Väheksi voittamattoman Ylpeinä Kannamme Sinua hautaan Ylpeinä kannamme sinua hautaan 7. Kielletyn sanat Minä olen Minä hengitän Haavani vuotaa Elänkö? Minä kuolen Etsien henkeni suojaa Olen yksin Puhdas Ja ikuinen Itse Kuolema Tyhjyys Yksin Puhdas Ikuinen Itse Kuolema Tyhjyys Sinun kadotus Armomurha Olen vaiettu sana Sammuu kirkkaus Kärsimykseni lopetus Olen yksin Puhdas Ja ikuinen Itse Kuolema Tyhjyys Yksin Puhdas Ikuinen Itse Kuolema Tyhjyys 8. Säkeitä riippuneesta lihasta Ei kysy nälkää Verikosto On surma hauraan paine On kasvot vieraina täällä Vielä hengittää Silvottu nainen Ja hirressä sinä Se hirressä Pelkäsi Ja hirressä sinä Kirkuu teuras talviyössä on täysikuu Kun kusi vereen sotkeutuu Kyynel loistaa tähtein vyössä Kun ruumis jäihin laskeutuu On tulta suden suudelma Kuin kuiva köysi kaulalla Ei virtaa hurme musta Oman tappajani omistan Liassansa heikossa Märkivässä karsinassa Visvan vaahdon Vankilassa humalassa Sen veressä Himonsa kuoriutuu Ikihaureudessa vapautuu 9. Lammas Tänään kukaan ei pelastu Elätkö elämäsi kuin lammas? Ikuisuus ruoskii aina Kun ymmärtämättömyytenne tekee minusta viisaan Sitä ei voi poistaa Ei surua, ei kuolemaa Myrskyissä palavan raudan Säästin sinut melkein Melkein Katso kuinka pojan silmät loistaa On saanut uuden puukon Sitä nyt tahkoaa Saatuaan sen terään Sinä tulet vastaan Ja se puukko ei ole enää uusi Sitä ei voi poistaa Ei surua, ei kuolemaa Myrskyissä palavan raudan Säästin sinut melkein Kun henkensä antaa Sitä ei voi pelastaa Janoat lihasi valtaa Tahtoisit elää ajan iäisen En lähtisi täältä olematta kukaan Mutta ymmärtämättömyydessäsi elät kuin lammas Ja kohtaat vain minut Eniten minä rakastan torsoja Ne on jotenkin niin vitun säälittäviä